Album: Mokoman 120 Päivää (2001)

Lihaa/Terästä


Makaan selälläni pöydän alla
seuraan kuinka purukumisi kovettuvat
Ovat tiukassa kuin muistot,
jotka pyyhkiä pois haluaisin
Sormenpäitäni kivistää
Sydän hakkaa vaikken haluaisi
Tuntuu aivan siltä kuin se joka iskulla halkeaisi kahtia
Vaikka lupaan, etten itseäni satuta,
en mielen räjähteitä vastusta

Lihaa taikka terästä
Kieli laulaa samaa surusäveltä
Lihaa taikka terästä
Kieli laulaa samaa surusäveltä

Katse löytää vanhan kirjoituksen,
jonka joku kenties rakkaudesta riutuneena raapusti
Kykene en saamaan sanan sanaa aikaiseksi,
joten vanhat tekstit tulee alleviivatuksi

Lihaa taikka terästä
Kieli laulaa samaa surusäveltä
Lihaa taikka terästä
Kieli laulaa samaa surusäveltä

Lihaa taikka terästä
Kieli laulaa samaa surusäveltä
Lihaa taikka terästä
Kieli laulaa samaa surusäveltä

Lihaa taikka terästä
Lihaa taikka terästä
Lihaa taikka terästä
Lihaa taikka terästä
Lihaa taikka terästä